Viljelyhistoria ja tarinoita alkuperäisiltä kasvupaikoilta

Raparperi, Kurala, Kuralan kylä

Luonnonvarakeskuksen geenitutkimuksen mukaan Victoria-lajiketta. Agronomi Heikki Malmivaara osti Kuralan tilan vuonna 1940. Hän toi Kuralaan satoisan raparperin kotitilaltaan Kurkijoen Räihävaaran kylästä, jossa raparperia oli viljelty jo kauan. Rauhanteon jälkeen Kurkijoki jäi rajan taakse. Vuonna 1991 kotiseuturetkelle päässeet kurkijokelaiset näkivät, että neuvostoliittolaisilla oli alueella edelleen suuret raparperiviljelmät.

Raparperi on erinomaisen suuri ja mehukas. Varren painoksi on punnittu jopa 700 grammaa. Kuralasta raparperia vietiin viininvalmistukseen jopa 1000 kilon erissä. Ritva ja Heikki Majurin isännöidessä Kuralan kartanotilaa tilalla oli A-oikeudet, niin että raparperiviiniä voitiin tarjoilla pitopalvelun tilaisuuksissa.

Raparperi, Lehto, Uusikartano

Raparperi on kasvanut Lehdossa 1930-luvulta. Lajike on paikkakuntalainen. Raparperi on peräisin joko naapurista, entisen isännän syntymäkodista tai emännän syntymäkodista Rannanmäen Peltolasta.